Kaupankäynti osuuksilla

Missä osuuksilla voi käydä kauppaa?

Osuuksien kauppaa hoitaa Privanet Pankkiiriliike Oy yhteistyössä joidenkin OP-konttoreiden kanssa.

 

Privanetilla on internetissä toimiva online-kauppapaikka osoitteessa www.privanet.fi, joka on kaikkien jäsenten saavutettavissa asuinpaikasta riippumatta.

 

Lisäksi osuuskunnan ydinalueella Privanetin toimeksiantolomakkeen voi täyttää seuraavissa OP-toimipisteissä:

  • Alavieskan Osuuspankki

  • Himangan Osuuspankki

  • Kalajoen Osuuspankki

  • Kannuksen Osuuspankki

  • Keski-Pohjanmaan Osuuspankki – Kokkolan ja Ylivieskan toimipisteet

  • Nivalan Osuuspankki

  • Oulaisten Osuuspankki

  • Raahen Seudun Osuuspankki – Raahen ja Pyhäjoen toimipisteet

  • Ruukin Osuuspankki

  • Siikajoen Osuuspankki

  • Siikalatvan Osuuspankki
  • Suomenselän Osuuspankki – Haapajärven, Haapaveden ja Kärsämäen toimipisteet

  • Toholammin Osuuspankki

  • Ullavan Osuuspankki

  • Vihannin Osuuspankki

Ostajat ja myyjät jättävät kauppapaikalle toimeksiantoja, jotka Privanet toteuttaa löydettyään kauppaan sopivan vastapuolen.

Meneekö osuuden kauppahinnasta vero?

Osuuksien myyntivoitot verotetaan pääomatulona. Veroa menee pääsääntöisesti 30 % myyntivoitosta. Jäsenen tulee ilmoittaa saamansa myyntivoitot luovutusvuoden veroilmoituksessa.

 

Myyntivoittoa laskettaessa myyntihinnasta vähennetään osuuden hankintameno. Hankintamenona jäsen saa käyttää valintansa mukaan joko osuuden todellista hankintahintaa tai hankintameno-olettamaa, joka on 20 % tai 40 % myyntihinnasta. Hankintameno-olettama on 20 % alle 10 vuotta omistetuille osuuksille ja 40 % yli 10 vuotta omistetuille osuuksille.

 

Jos jäsen käyttää hankintamenona todellista hankintahintaa, myös myynnistä aiheutuneet kulut saadaan vähentää. Hankintameno-olettamaa käytettäessä kuluja ei saa erikseen vähentää.

 

Jäsen on alunperin maksanut varsinaisesta osuudesta osuusmaksuna 100 tai 120 euroa. Lisäksi monet ovat saaneet vuoden 2011 rahastoannissa kaksi varsinaista osuutta ilmaiseksi. Tällaisessa maksuttomassa annissa alkuperäisen osuuden hinta jakaantuu myös uusille osuuksille. Jos jäsen myy kolme osuutta (yhdestä maksettu 120 euroa, kaksi muuta saatu ilmaiseksi) pidetään kunkin osuuden todellisena hankintahintana 40 euroa.

 

Vuoden 2011 rahastoannissa saadut osuudet katsotaan omistetuksi yhtä kauan kuin niiden merkinnän perusteena ollut alkuperäinen osuus. Jos siis alkuperäinen osuus on hankittu yli 10 vuotta sitten, myös antiosuuksia myydessä voi käyttää 40 % hankintameno-olettamaa.

 

Pienet luovutusvoitot on erikseen säädetty verovapaiksi ja pienet luovutustappiot vähennyskelvottomiksi. Luovutusvoitto on verovapaa, jos kaiken verovuonna luovutetun omaisuuden luovutushinnat ovat yhteensä enintään 1 000 euroa. Vastaavasti luovutustappio on vähennyskelvoton, jos kaiken verovuonna luovutetun omaisuuden yhteenlasketut hankintamenot ovat enintään 1 000 euroa ja kaiken verovuonna luovutetun omaisuuden luovutushinnat ovat samalla yhteensä enintään 1 000 euroa.

 

Osuuksien myyntivoiton verotuksesta löytyy lisätietoa verohallinnon kotisivuilta www.vero.fi

Voiko kauppoja tehdä osuuskunnan toimistolla?

Ei voi, sillä osuuskunnalla ei ole Finanssivalvonnan edellyttämää sijoituspalveluyhtiön toimilupaa.

 

Perikuntien osuussiirto- ja  jäsenhakemuksia otetaan edelleen vastaan osuuskunnan toimistolla. Sama koskee lahjoituksia esimerkiksi sukulaisille tai muita osuuksien siirtoja, joissa osapuolet ovat jo valmiiksi toistensa tiedossa.

 

Osuussiirron rekisteröinti edellyttää kauppa- tai saantokirjan esittämistä, tarvittaessa valtuutusta tai muuta osoitusta nimenkirjoitusoikeudesta ja selvitystä varainsiirtoveron maksamisesta. Alkuperäinen osuustodistus palautetaan osuuskunnalle.

Millaiset kulut osuuksien kaupankäynnissä on?

Privanet perii sekä ostajalta että myyjältä 2 % kauppahinnasta, kuitenkin vähintään 30 euroa. Lisäksi pidätetään varainsiirtovero 1,6 % kauppasummasta, joka jaetaan ostajan ja myyjän kesken puoliksi. Privanetin hinnasto kokonaisuudessaan löytyy heidän kotisivuiltaan.

Osuuskuntaan liittyminen ja siitä eroaminen

Miten perikunnan osuus siirretään?

Perikunnan osuuden siirron ollessa kyseessä siirtolomakkeen yhteyteen tulee liittää kopio perukirjan ensimmäisestä sivusta, josta selviää perikunnan oikeudenomistajat. Osuudensiirtolomake tulee varustaa perikunnan jäsenten allekirjoituksella tai vaihtoehtoisesti liittää lomakkeeseen yksilöidyt valtakirjat siirron hyväksymisestä. Siirron yhteydessä perikunnan hallussa mahdollisesti oleva paperinen osuustodistus palautetaan PPO:lle.

 

Perinnönjakokirjalla tehtävä siirto/irtisanominen edellyttää kopiot perunkirjan ensimmäisestä ja viimeisestä sivusta (nimilehti ja allekirjoitukset) sekä kopion siitä kohdasta, jossa osuuden saaja on nimetty.

 

Osuuden vastaanottajalta tarvitaan aina hyväksyntä allekirjoituksen muodossa esim. siirtolomakkeeseen.

Onko osuuskunnan palvelun käyttö edelleen pakollista?

Ei. Osuuskunta PPO:n jäsenyys ja entisen PPO-Yhtiöt Oy:n (nykyisin osa Elisaa) tarjoamien ICT-palveluiden käyttäminen eivät ole enää kytköksissä toisiinsa. Jäsen voi siis irtisanoa Elisan lankapuhelin- tai laajakaistaliittymänsä menettämättä oikeuttaan osuuden tuottoon Osuuskunta PPO:ssa.

Voiko Osuuskunta PPO:n osuuksia hankkia tällä hetkellä?

Kuka tahansa voi liittyä osuuskunnan jäseneksi hankkimalla yhden tai useampia osuuksia nykyiseltä jäseneltä.

 

Osuuden hankkiminen on samalla päätös Osuuskunta PPO:n jäsenyyden hakemisesta. Osuuskunta PPO:n jäseneksi voivat liittyä luonnolliset henkilöt, yhteisöt ja säätiöt. Jokaisella on oikeus päästä osuuskunnan jäseneksi. Jäsenyys voidaan evätä ainoastaan, jos siihen on osuuskunnan toiminnan tai laajuuden tai muusta syystä erityistä aihetta.

Voiko osuudet lopettaa eli irtisanoa myöhemminkin ja minkä ajan puitteissa? Voiko niiden arvo tippua?

Osuudet voi irtisanoa milloin vain. Tällöin Osuuskunta PPO maksaa osuuksien nimellisarvon eli 120 eur/osuus asiakkaan ilmoittamalle pankkitilille.

 

Osuuden arvo ja hinta ovat eri asioita. Privanetin kauppapaikalla osuuden hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaisesti.

Miten irtisanominen tapahtuu?

Osuuden irtisanominen ilmoitetaan sähköpostitse osoitteeseen asiakaspalvelu@osuuskuntappo.fi tai puhelimitse 010 277 4400. Osuusmaksun palautusta varten PPO tarvitsee asiakkaan nimen, osoitteen, yksilöintitiedon (hetu tai y-tunnus) ja pankkitilin numeron.

Jos nyt sanomme 3 kpl osuuksia irti, niin maksetaanko niistä yhteensä 360 euroa?

Kyllä.

Miten nopeasti irtisanomisesta raha on tililläni?

Osuuskunta PPO palauttaa osuusmaksut jäsenille tavallisesti kerran kuukaudessa. Osuusmaksun palautuksessa Osuuskunta PPO toteuttaa osuuskuntalain mahdollistamaa nopeutettua osuusmaksun palautusta.

Millä perustein osuuskunnasta voidaan jatkossa erottaa?

Jäsen voidaan erottaa osuuskunnasta

 

  1. jos jäsen ei saamastaan varoituksesta huolimatta täytä velvoitteitaan osuuskunnalle tai sen konserniyritykselle, tai

  2. jos jäsen aiheuttaa osuuskunnalle tai sen konserniyritykselle huomattavaa vahinkoa tai muutoin toimii näiden etujen ja tarkoitusperien vastaisesti.

Jäsenen erottamisesta päättää hallitus. Erotettu jäsen voi vaatia erottamispäätöksensä siirtämistä ratkaistavaksi osuuskunnan kokouksessa, jonka päätöstä voidaan moittia välimiesoikeudessa.

 

Voiko osuuksia siirtää tällä hetkellä?

Jäsen voi siirtää osuutensa (osuusmaksun) toiselle. Jos jäsen siirtää kaikki osuutensa toiselle, se merkitsee samalla osuuskunnan jäsenyydestä eroamista. Osuus voidaan myydä, vaihtaa, lahjoittaa tai muuten siirtää kenelle tahansa. Siirronsaajan tulee tässä yhteydessä hakea osuuskunnan jäsenyyttä ellei hän jo entuudestaan ole Osuuskunta PPO:n jäsen.

Ilmoitetaanko Osuuskunta PPO:n osuudet perukirjassa?

Kyllä. Lisäksi perukirjassa on mainittava osuuksien arvo, joka on 100 € tai 120 € riippuen siitä, minkälainen osuus jäsenellä on.

Löysin perikunnan jäämistöstä Pohjanmaan Puhelinosuuskunnan osuustodistuksen vuodelta 1962. Onko osuus vielä voimassa?

Osuuskunta PPO lähetti vuoteen 2001 saakka jäsenelle paperisen osuustodistuksen tämän omistamasta osuudesta. Sittemmin paperisista osuustodistuksista on luovuttu. Nykyään tiedot löytyvät ajan tasalla olevasta osuuskunnan jäsenrekisteristä. Perikunta voi tarkistaa osuuden voimassaolon osuuskunnan jäsenrekisteristä sähköpostitse asiakaspalvelu@osuuskuntappo.fi tai puhelimitse 010 277 4400.

Osuuskoron määräytyminen

Meneekö osuuskunnan maksamasta osuuspääoman korosta vero?

Kyllä. Osuuskunnan maksama osuuskorko on jäsenelle 25 % osalta veronalaista ja lopun 75 % osalta verovapaata. Kokonaissumman veroprosentiksi tulee 7,5 %.  Ensimmäisen kerran vero pidätetään vuonna 2015 päätetystä korosta. Aiempien vuosien koroista ei pidätetä veroa. Osuuskunta PPO hoitaa myös veron tilittämisen verottajalle.

 

Millaista tuottoa osuuksille odotetaan maksettavan jatkossa?

Hallitus on vahvistanut osuuskunnalle voitonjakopolitiikan, jonka mukaisesti tavoitteena on palauttaa 60–80 % vuosituloksesta jäsenille. Tämä on hyvin kilpailukykyinen voitonjakotaso muihin vastaaviin sijoituksiin nähden.

Jos irtisanon lankapuhelimen vähäisen käytön takia niin aiheutuuko siitä osuuden tuottomenetyksiä?

Ei. Koska palvelun käyttö ei ole enää pakollista, voitte irtisanoa lankapuhelin- tai laajakaistaliittymän menettämättä oikeuttanne osuuden tuottoon Osuuskunta PPO:ssa.

Kuka on oikeutettu osuuskorkoon ja milloin se maksetaan?

Osuuspääoman korkoa vuodelta 2016 maksetaan 62 euroa/osuus. Osuuskoron täsmäytyspäiväksi on päätetty 30.6.2017. Näin ollen osuudenhaltijat, jotka on merkitty osuusrekisteriin kesäkuun loppuun mennessä, ovat oikeutettuja osuuspääoman korkoon vuodelta 2016. Osuuskoron maksupäivä on 21.8.2017. Muistathan olla yhteydessä osuuskunnan asiakaspalveluun asiakaspalvelu@osuuskuntappo.fi, jos tilinumerosi on muuttunut!

Aiemmin osuudelle maksettiin tuottoa sen mukaan miten on käytetty (maksettu) puhelinlaskua. Miten tämä on nyt muuttunut?

Itse asiassa käytön mukaista ylijäämän palautusta on jaettu vain kerran (vuodelta 2011) ja aina aiemmin ylijäämää on maksettu osuuspääoman korkona sama euromäärä jokaista osuutta kohden. Jatkossa tulemme maksamaan ylijäämää osuuspääoman korkona eli sama summa jokaiselle osuudelle.

Onko Osuuskunta PPO:n jakokelpoinen pääoma mahdollista jakaa ylijäämäpalautuksena käytön suhteessa?

Tämä ei sovellu Osuuskunta PPO:n tilanteeseen. Esitetty menettely on mahdollista kuluttajaosuuskunnissa, mikäli niiden säännöissä on näin mainittu. Osuuskunta PPO:n säännöissä tällaista mainintaa ei ole koskaan ollut ja nykytilanteessa osuuskunta ei myöskään tarjoa jäsenilleen sellaista palvelua, jota he voisivat maksua vastaan käyttää.

Ostin lankaliittymän vuonna 1977 ja siihen tuli osuus. Hinta oli markoissa tuhansia. Nyt arvo on 120 euroa. Mihin raha on vuosien kuluessa kadonnut?

Vuonna 1977 lankaliittymän hinta sisälsi liittymismaksun, asennusmaksun ja osuusmaksun (tuolloin 400 mk). Jäsenen erotessa osuuskunnan velvollisuus on palauttaa jäsenelle ainoastaan osuusmaksu. Liittymismaksu ja asennusmaksu eivät ole kadonneet vuosien aikana mihinkään, vaan ne käytettiin jo liittymishetkellä asiakkaan kiinteistöön/kotiin toimitetun verkon rakentamiseen ja lankaliittymän asennukseen.

En muista, että olisin saanut osuuskunnalta korkoa. Miksei minulle ole maksettu korkoa?

Tällaisessa tapauksessa Osuuskunnan jäsenrekisterissä olevat jäsentiedot ovat puutteelliset. Pankkitilin numero, hetu/y-tunnus puuttuu tai liittymä ei ole ollut käytössä. Tässä tapauksessa asia kannattaa tarkistaa asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@osuuskuntappo.fi tai puhelimitse 010 277 4400.

Voiko koron saada takautuvasti?

Osuuskuntalain mukaan osuuspääoman korot vanhenevat viidessä vuodessa maksupäivästä.

Kenelle annetaan vanhentuneet korot?

Vanhentuneet nostamattomat korot kuuluvat osuuskunnalle ja ne voidaan palauttaa vapaaseen omaan pääomaan (voitto- ja tappiotilille).

Sijoitusomaisuuden hoitaminen

Mikä on Osuuskunta PPO:n varallisuusarvo nyt ja miten se nyt muuttuu?

Osuuskunta PPO:n kokonaisvarallisuuden arvostaminen kullakin hetkellä edellyttää arvoanalyysin laatimista. Osuuskunta omistaa myös noteeraamattomien yhtiöiden osakkeita, joille ei suoraan löydy arvoa pörssilistoilta.

 

Vuoden 2014 tilinpäätöstilanteesta laaditun arvoanalyysin mukaan Osuuskunta PPO:n varallisuusarvo on reilu 100 miljoonaa euroa. Varallisuusarvo vaihtelee toteutuneiden sijoitusomaisuuden ostojen, myyntien ja tuottojen mukaan sekä mm osuuskoron maksamisen myötä.

Mihin Osuuskunta PPO:n varat on nyt sijoitettuna?

Osuuskunnalla on kaksi erilaista sijoitussalkkua: finanssisijoitukset ja alueelliset sijoitukset.

 

Tällä hetkellä suurin osa varallisuudesta on finanssisijoituksissa eli tehokkaasti hajautetussa pörssiosakkeiden ja erilaisten korkoinstrumenttien muodostamassa salkussa.

 

Alueellisten sijoitusten osuutta kasvatetaan koko ajan, toki huolellisesti harkiten. Álueelliset sijoitukset voivat pitää sisällään suoria sijoituksia alueen pk-yrityksiin ja infraan kuten kiinteistöhankkeisiin. Kohtuullisen tuoton ohella näillä sijoituksilla tavoitellaan alueen elinvoiman vahvistamista etenkin työllisyysvaikutusten kautta.

Mistä osuuskunnalle tulee liikevaihtoa ja tuloa, mitä sijoittaminen käytännössä on?

Sijoittamisessa osuuskunnan varoja investoidaan kohteisiin, joiden odotetaan tuottavan mahdollisimman hyvin ottaen kuitenkin huomioon riskienhallinnan näkökulman ja aluevaikuttamisen tavoitteet. PPO:n sijoitustoimintaa on aina ohjannut ammattimainen sijoituspolitiikka ja nykytilanteessa sijoituspolitiikkaa on vain laajennettu vastaamaan osuuskunnan sijoitustavoitteita.

 

Liikevaihto muodostuu aina myynnistä ja sijoitustoiminnassa omaisuuden myynti ei tietenkään ole itseisarvo. Päinvastoin, sijoituksia myydään harkiten ja myynnit ajoitetaan siten, että niistä realisoituu mahdollisimman suuri tuotto. Siksi osuuskunnan liikevaihto voi vaihdella paljonkin eri vuosina. Tulosta osuuskunnalle muodostuu myyntivoittojen lisäksi omistettujen sijoitusten osinko- ja korkotuotoista

Voisiko Osuuskunnan omistuksista saada tarkemman erittelyn sivuille näkyviin? Voidaanko sivuja kehittää tulevaisuudessa enemmän informaatiota sisältäviksi ja sijoittajaystävällisimmiksi kuten esimerkiksi Osuuskunta KPY on tehnyt?

Osuuskunnan nettisivut on nyt uudistettu ja luonnollisesti kehitystyö jatkuu. Jatkossa tulemme pitämään omistajat ajan tasalla Osuuskunta PPO:n sijoituksista ja niiden arvon kehityksestä. Nettisivujen tekninen alusta on vaihdettu helpommin muokattavaan versioon ja uuden alustan myötä pääsemme myös parantamaan nettisivujen sisältöä huomattavasti.

Miten osuuskunta vaikuttaa alueella jatkossa?

Osuuskunta PPO:lla on jatkossakin hyvin merkittävä rooli aluevaikuttajana. Tavoitteena on vahvistaa alueen elinvoimaa tukemalla sille luontaista yritystoimintaa sekä palvelemalla jäseniä sijoittamalla hyödyllisiin alueellisiin hankkeisiin. Tämä tukee alueen kilpailukykyä, työllisyyttä ja verotulojen kertymää. Jatkuvasti arvioitavana on useita kiinnostavia alueellisia sijoituskohteita.

Osuuslajit

Minkälaisia osuuksia Osuuskunta PPO:lla on?

Vuoden 2015 sääntömuutoksen myötä osuuskunnassa on vain yhdenlaisia osuuksia ja kukin osuus tuottaa yhtäläiset taloudelliset oikeudet osuuskunnassa.

 

Aiemmin osuuskunnassa on ollut varsinaisia, vapaaehtoisia ja lisäosuuksia.

 

Kukin jäsen on velvoitettu ottamaan ainakin yhden osuuden (ns. velvoiteosuus). Tämä lisäksi osuuskunta toteutti vuonna 2011

rahastoannin antamalla kaksi varsinaista osuutta lisää kutakin olemassa olevaa varsinaista osuutta kohden.

 

Alun perin osuuskunnan jäsenyys on edellyttänyt ICT- pitkäaikaispalvelun, tavallisimmin lankapuhelin- tai laajakaistaliittymän, aktiivista käyttöä. Jos palveluja on ollut jäsenen käytössä useampia, niihin on voitu liittää useampia osuuksia. Nämä lisäpalveluihin liitetyt osuudet ovat vapaaehtoisia osuuksia. Jos jäsen on lopettanut palvelukäytön, aktiivinen osuus on voitu laittaa ”hyllylle” lisäosuutena odottamaan mahdollista uuden palvelun käyttöön ottoa. Lisäosuuksien määrä on alennettu nollaan vuonna 2013, sillä osuuskunta ei enää tarjoa sellaisia ICT-palveluja, jotka käyttöön ottamalla lisäosuus olisi aktivoitavissa takaisin varsinaiseksi tai vapaaehtoiseksi osuudeksi.

Käsitetäänkö Osuuskunta PPO:n osuudet 3 kpl PPO:n osakkeiksi nyt tai jatkossa?

Osuuskunnassa omistus perustuu osuuksiin ja osakeyhtiössä osakkeisiin. Osuuskunta PPO ei suunnittele yhtiömuodon muutosta eli jatkossakin puhumme osuuksista.

Miksi omistamani osuuskunnan osuus on muuttunut lisäosuudeksi ja minkä takia osuusmaksu on palautettu?

Lisäosuus on osuus, johon ei ole liittynyt palvelukäyttöä. Aikaisemmin varsinaisten ja vapaaehtoisten osuuksien omistus on edellyttänyt palvelujen käyttöä. Jos palvelun käyttö on lakannut, jäsen on saanut valita irtisanooko hän myös osuuden ja saa takaisin osuuden nimellisarvon, vai muunnetaanko varsinainen/vapaehtoinen osuus lisäosuudeksi "hyllylle odottamaan" mahdollista myöhempää palvelunkäytön aloittamista ja osuuden aktivointia. Lisäosuudella ei ole ollut äänioikeutta eikä oikeutta osuuskunnan maksamaan korkoon.

 

Nyt ICT-liiketoiminta on myyty Elisa Oyj:lle ja Osuuskunta PPO jatkaa sijoitus- ja kehitysyhtiönä. Osuuskunta PPO:n jäsenyys ja Elisan ICT-palvelun käyttö eivät ole enää kytköksissä toisiinsa. Kaikki lisäosuudet on osuuskunnan sääntöjen mukaisesti irtisanottu, koska ei ole mitään ICT-palvelua johon ne voitaisiin vastaisuudessa liittää. Lisäosuuksien nimellisarvot on maksettu niitä omistaneiden tahojen tileille olettaen että tilinumero on osuuskunnan tiedossa.

Osuuskuntakokoukseen osallistuminen

Miksi valtakirjat pyydetään toimittamaan jo viikkoa ennen osuuskuntakokousta?

On osuuskuntakokouksen järjestelyjen kannalta käytännössä mahdotonta vastaanottaa kaikkia tai edes suurinta osaa valtakirjoista vain hetki ennen kokousta. Ilmoittautuneet jäsenet, edustajat ja avustajat syötetään järjestelmään manuaalisesti. Vasta tämän jälkeen saadaan tulostettua ääniliput, jotka niputetaan etukäteen ja jaetaan ilmoittautuneille kokoukseen saapuessa. Yksittäisiä valtakirjaedustajia voidaan toki syöttää järjestelmään vielä ennen kokouksen alkua ja heille tulostaa ääniliput paikan päällä. Suurin osa kokousjärjestelyistä tulee kuitenkin olla tehtynä hyvissä ajoin ennen kokouksen alkua kokouksen sujuvuuden varmistamiseksi.

Viimeksi osuuskuntakokouksessa äänilippujen jako oli jaettu moneen eri jonoon aakkosien mukaan. Valitaanko jono oman nimen vai yrityksen nimen perusteella jos minulla on yrityksen valtakirja?

Jono valitaan oman sukunimen mukaisesti, edustipa henkilö sitten itseään ja/tai puolisoaan tai yhteisöä valtakirjalla. Näin henkilö saa kaikki hänelle kuuluvat ääniliput samalla kertaa.

Pitääkö valtuutetun olla Suomen kansalainen tai suomenkielentaitoinen?

Ei tarvitse, jos valtuutettu on oikeustoimikelpoinen ja täyttää muut Osuuskunta PPO:n sääntöjen 12 kohdan mukaiset valtakirjaedustusta koskevat edellytykset.

Pitääkö osuuskuntakokouksessa valtuutetun olla täysi-ikäinen?

Kyllä. Valtuutetun on oltava oikeustoimikelpoinen eli täysi-ikäinen ja ei edunvalvonnan alainen.

Jos henkilö ei ole jäsen ja on saanut yritykseltä valtakirjan, kumpi ilmoittautuu yritys vai valtuutettu?

Kumpi vaan voi ilmoittautua toimittamalla valtakirjan osuuskunnalle. Olennaista on, että ilmoittautumisesta käy ilmi ketä jäsentä ilmoittautuminen koskee ja kuka tätä jäsentä edustaa.

Jos henkilö on jäsen ja lisäksi on saanut yritykseltä valtakirjan, pitääkö yrityksen ilmoittautua itse vai ilmoittaako valtuutettu henkilö myös yrityksen osallistumisesta?

Henkilöjäsen voi oman ilmoittautumisen yhteydessä ilmoittaa myös edustamansa yhteisön osuuskuntakokoukseen toimittamalla valtakirjan osuuskunnalle.

Pitääkö ilmoittautumisvaiheessa kertoa mistä yrityksestä saanut valtakirjan vai riittääkö että tulee vain kokoukseen valtakirjan kanssa?

Ainoastaan kokouskutsussa mainitun ilmoittautumisajan puitteissa ilmoittautuneet jäsenet voivat osallistua osuuskuntakokoukseen. Ilmoittautumisajan puitteissa on myös kerrottava mahdollisen edustajan tai avustajan käyttämisestä. Edustajan nimeäminen eli käytännössä valtakirjan toimittaminen on mahdollista ilmoittautumisajan jälkeenkin, aina osuuskuntakokouksen alkuun saakka.

Muutos sijoitus- ja kehitysosuuskunnaksi

Mitä osuuskunnan muuttuminen sijoitus- ja kehitysosuuskunnaksi tarkoittaa?

Aiemmin palvelun käyttö ja osuuden omistus oli sidottu yhteen. Nyt kun ICT-liiketoiminnot on myyty, Osuuskunta PPO jatkaa toimintaansa entistä vahvemmin sijoitus- ja kehitysosuuskuntana. Osuuskunta ei tarjoa ICT-palveluja, joten jäsenyys ei enää edellytä palvelun käyttöä.

 

Sijoitustoiminta on ollut jo toistakymmentä vuotta PPO:n ydinliiketoimintaa. Osuuskunta luo toiminnallaan menestymisen edellytyksiä jäsenilleen ja perinteiselle toimialueelleen. Osuuskunta sijoittaa varallisuutta tuottavasti ja turvallisesti. Alkuvaiheessa tämä tarkoittaa varojen suuntaamista merkittävissä määrin likvideihin korko- ja osakesijoituksiin. Ajan kuluessa PPO sijoittaa merkittävän osan tasevarallisuudestaan takaisin toimialueelleen. Toimialueelle kohdistuvilla hankesijoituksilla tavoitellaan paitsi hyvää tuottoa, myös alueellista vaikuttavuutta.

Onko tällainen muutos onnistunut aiemmin?

Vastaavasta muutoksesta on useita rohkaisevia esimerkkejä olemassa. Täysin vastaavan muutoksen on läpikäynyt kuopiolainen Osuuskunta KPY, joka siirsi teleliiketoimintansa DNA:lle vuonna 2007 ja on sen jälkeen keskittynyt toimimaan alueellisena omistajana ja sijoittajana. KPY on viime vuodet tuottanut hyvin 23 000 jäsenelleen ja sen arvonnoususta kohdistuu positiiviset taloudelliset vaikutukset toimialueelle.

Miksi osuuskuntaa ei voida purkaa?

Toimintaa jatkamalla saadaan luotua hyvinvointia alueelle ja tasaista tuottoa jäsenille. Osuuskunnan purkaminen ei toisi jäsenelle mitään olennaista lisähyötyä. Hallinto on sitoutunut maksamaan vuosituloksesta 60-80 % osuuspääoman korkona jäsenille.

 

Osuuskunnan purkuun liittyy niin suuri veroriski, että käytännössä purkaminen ei voi olla vaihtoehto ainakaan seuraavan viiden vuoden aikana (jälkiverotusaika).  Ennen Elisa-kauppaa hallitus haki kaksi ennakkoveropäätöstä. Toinen koski ICT-liiketoimintaa harjoittaneen tytäryhtiö PPO-Yhtiöt Oy:n koko osakekannan myymistä Elisalle ja toinen sitä edeltäneen osittaisjakautumisen toteuttamista. Osittaisjakautumisessa siirrettiin kaikki olemassa oleva sijoitusomaisuus perustettuun yhtiöön, Arvo Invest Nordic Oy:hyn, joka on edelleen osuuskunnan tytäryhtiö. Verottajan päätöksen mukaan molemmat liiketoimet saatiin toteuttaa verovapaasti, kunhan hakemuksessa kuvatut edellytykset osuuskunnan toiminnan jatkumisesta täyttyvät. Ennakkoveropäätöksillä osuuskunta välttyi maksamasta noin 25 miljoonaa euroa suoria veroja. Jos osuuskunta purettaisiin seuraavan viiden vuoden aikana, saavutettu liiketoimien verovapaus vaarantuisi. Verot ja mahdolliset veronkorotukset laskisivat jäsenen omistuksen arvoa noin kolmanneksen. Hallitus ei tule ryhtymään toimiin, jotka voivat aiheuttaa osuuskunnalle ja jäsenille vahinkoa. Siten osuuskunnan purkaminen on mahdollista aikaisintaan 2019 kokoontuvan osuuskuntakokouksen päätöksellä.

 

Osuuskuntaa ei myöskään kannata purkaa vain sen takia, että osuus halutaan muuttaa rahaksi. Välitöntä realisointia haluava jäsen saa vastaavan myyntituoton nopeammalla aikataululla myymällä osuuden Privanetin kauppapaikalla. Osuuskunnan purkaminen veisi useita vuosia ja siitä aiheutuisi merkittävät kustannukset osuuskunnalle. Lisäksi menetettäisiin sijoitustuotot purkuprosessin aikana ja jouduttaisiin osittain pakkorealisoimaan omistuksia

Muuttuuko Osuuskunta PPO pörssiyhtiöksi ja jos niin millä aikataululla?

Ei muutu. Hallinnon suunnittelema toimiva kauppapaikka voidaan luoda niin osuuksiin kuin osakkeisiinkin perustuen, joten tässäkään mielessä muutokselle ei ole tarvetta.

ICT-liiketoiminnan myynti Elisalle

Miksi teleliiketoiminnan myynnistä ei äänestetty etukäteen osuuskuntakokouksessa?

Osuuskunta PPO:n hallintoneuvostolla ja hallituksella oli sääntöjenmukaiset valtuudet sopia liiketoimintakaupasta. Myös asiaan liittyvät salassapito- ja arvopaperimarkkinalain näkökohdat vaikuttivat siihen, kuinka päätöksenteossa voitiin menetellä.

Miksi teleliiketoiminta myytiin Elisalle?

Yhä keskittyvässä operaattorikentässä liiketoimintojen tuotto ja siten arvo olivat laskussa. Hallitus oli pitkään analysoinut markkinan ja PPO:n kehitystä ja arvioinut, ettei kiinteän verkon ICT-liiketoiminta tuota jatkossa edes tyydyttävää tuottoa sitoutuneelle pääomalle. PPO:n, kuten muidenkin pienten ja keskisuurten operaattoreiden, volyymi oli riittämätön tulevaisuudessa vaadittavien tuotteiden ja palveluiden ylläpitämiseen. PPO:n rakentamat verkot kuitenkin pysyvät alueella ja Elisalla on tarjota niiden päälle ajanmukaiset palvelut.

Oliko teleliiketoiminnan myynti konsernitasolla voitollinen?

Kyllä oli. Kaupalla turvattiin teleliiketoimintaan vuosien varrella sijoitetut pääomat ja toimialan kaupoissa syntyneet ylijäämät.